Oikeustieteet
Oikeus ja kohtuus. Tuomarin auktoriteetti. Vaiko poliittinen ratkaisu. Mitä laki taikka oikeustiede oikeastaan pitää sisällään? Onko niin, että lakien sisällön voi päätellä pelkällä arkijärjellä?
Osittain varmasti näinkin, mutta laeilla ja yhteisillä järjestyssäännöillä on myös tärkeä tehtävä yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämisessä. Oikeudenmukaisuus ei ole täysin objektiivinen ja tarkasti mitattava asia, ja mielipiteet esimerkiksi tietyn rikoksen oikeudenmukaisesta rangaistuksesta voivat vaihdella huomattavasti. Kuitenkin on ennakoitavuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta välttämätöntä, ettei rangaistuksen pituus riipu pelkästään lain soveltajan henkilökohtaisesta mielipiteestä. Muun muassa näistä syistä oikeustieteellä ja laeilla on tärkeä rooli yhteiskunnassa.
Mutta missä oikeustieteitä voi opiskella, mitä opinnot pitävät sisällään ja mihin sieltä valmistutaan?
Missä opiskella?
Suomessa oikeustieteitä voi opiskella Helsingissä, Rovaniemellä, Joensuussa, Turussa ja Vaasassa. Turussa oikeustieteitä voi opiskella sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa. Opintojen suorittaminen ruotsiksi onnistuu Åbo Akademin lisäksi Helsingissä. Vaasan toimipiste kuuluu oikeustieteessä Helsingin yliopiston alaisuuteen.
Kaupungeissa on tietysti hieman eroja, mutta oikeustieteen opinnot itsessään ovat varsin saman suuntaisia kaikissa yliopistoissa. Kurssien järjestys kuitenkin vaihtelee yliopistoittain. Lisäksi eroja on esimerkiksi vaihto-opintojen kohteissa sekä hieman myös valinnaisten kurssien tarjonnassa. Opintojen ohella erilaista opiskelijatoimintaa ja opiskelijajärjestöjä löytyy jokaisesta yliopistosta, mutta niiden laajuudessa ja sisällössä on toki eroavaisuuksia.
Oikeustieteitä voi Suomen lisäksi opiskella tietysti myös ulkomailla. Myös kotimaista tutkintoa voi käydä täydentämässä ulkomailla.
Opiskelijat ja opiskelijaelämä
Oikeustieteellisessä opiskelu ei ole pelkkää kirjojen pänttäämistä. Siitä pitävät huolen yliopistojärjestöjen järjestämät aktiviteetit ja tapahtumat. Lisäksi on useita erilaisia kerhoja, jotka mahdollistavat harrastamisen opiskelun ohella. Oli haaveissasi sitten jalkapallon pelaaminen, järjestötoiminnassa vaikuttaminen tai näytteleminen, niin ainejärjestöstäsi tai vähintään yliopistoltasi löytyy kyllä porukka. Tärkeintä on olla aktiivinen ja suosittelenkin lämpimästi erilaisiin tapahtumiin osallistumista ja jopa niiden järjestämistä. Harrastusten lisäksi myös illanrientoja riittää, kunhan korona aikanaan rauhoittuu.
Minkälaista opiskelu on?
Pääsääntöisesti opiskelut kestää viisi vuotta. Kolme vuotta on varattu notaarin tutkintoon ja kaksi vuotta maisterin tekemiseen. Osalla opiskelut kuitenkin venyvät, ja vastaavasti toiset suorittavat opintonsa tavoiteaikataulua nopeammin. Valmistumista saattaa venyttää esimerkiksi työssä käynti tai aktiivinen osallistuminen oheistoimintaan. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa opinnot ovat pitkälti yhteneväisiä jokaiselle opiskelijalle. Notaarivaiheen opinnoissa vaihtoehtoisuus on varsin pientä ja opinnot suoritetaankin yleensä ns. “putkirakenteessa”.
Putkirakenne on yliopiston valmiiksi suunnittelema malli ensimmäisen kolmen vuoden opintoihin. Myös maisterissa on kaikille pakollisia kursseja, mutta tässä vaiheessa valinnanvaraa on kuitenkin rutkasti enemmän. Kielistä oikeustieteellisessä hyödyllisiä ovat suomen ja ruotsin lisäksi etenkin englanti sekä ranska ja saksa oikeuden eurooppalaistumisen myötä. Myös muiden kielten osaaminen on suuri etu niin työmarkkinoilla, opinnoissa kuin kansainvälisessä toiminnassa yleensäkin. Muita tärkeitä taitoja ovat muun muassa sujuva tekstin tuottaminen sekä ryhmätyötaidot. Näitä taitoja oppii kuitenkin myös opinnoissa ja työelämässä, joten etukäteen niistä ei kannata kantaa liikaa huolta. Eri lakien ja niiden pykälien osaamista tärkeämpää on opintojen aikana kehittyvä oikeudellinen ajattelu. Maisterivaiheen jälkeen valmistutaan juristiksi.
Työllistyminen?
Oikeustieteestä voi työllistyä todella laajasti. Työllisyys alalla on korkeaa. Oikeustieteen tutkinto on niin sanottu yleistutkinto, joka mahdollistaakin työllistymisen erilaisiin tehtäviin laajalla rintamalla. Juristeja eli oikeustieteellisestä valmistuneita työntekijöitä on paljon sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Mahdollisia työnäkymiä oikeustieteellisestä valmistuneelle ovat esimerkiksi asianajotoimisto, yrityksessä toimiva yritysjuristi, tuomioistuinlaitoksen työntekijä, kuten tuomari, professori tai lakien valmistelussa auttava virkamies. Lisäksi myös politiikassa on paljon juristeja. Suomen historian kahdestatoista presidentistä peräti seitsemällä on ollut oikeustieteellinen koulutus. Juristeja työllistyy Suomen rajojen ulkopuolelle esimerkiksi EU:n virastoihin. Asianajajat tarvitsevat oikeustieteellisen tutkinnon lisäksi erillisen lisenssin, jonka voi nykyisin suorittaa jo oikeustieteen notaarin tutkinnon jälkeen.
Miten hakea oikikseen?
Hakemiseen on tällä hetkellä neljä väylää. Keväästä 2021 lähtien 60% paikoista menee pääsykokeella ja 40% todistusvalinnalla. Todistusvalinta on tarkoitettu ainoastaan ensikertalaisille. Näiden lisäksi on mahdollista päästä avoimen väylää pitkin. Mikäli opinnot sujuvat tarpeeksi hyvin avoimessa yliopistossa on mahdollista, että paikka yliopistosta aukeaa. Avoimessa yliopistossa suoritetut kurssit on yleisesti hyväksiluettavissa yliopisto-opintoihin. Myös oikeusguru-kilpailun kautta on mahdollista päästä opiskelemaan oikeustieteitä. Kilpailussa kahdelle parhaalle on jaossa opintopaikka. Toinen paikoista on Itä-Suomen yliopistoon ja toinen Lapin yliopistoon.
Yliopistojen välillä on myös mahdollista hakea siirtohakua. Siirtohaun kriteerit ovat yliopistokohtaisia ja paikkoja on rajoitettu määrä. Siirtohausta lisätietoa saa helpoiten yliopiston omilta nettisivuilta.
Kolme vinkkiä opiskeluun
- Alleviivausten ja muistiinpanojen käyttö
Alleviivaa tärkeät kohdat. Alleviivauksessa voi hyödyntää eri värejä. Esimerkiksi pääsäännön voi merkata punaisella, poikkeuksen vaaleanpunaisella ja muut tärkeä asiat keltaisella. Tee myös muistiinpanot kaikkein oleellisimmista asioista.
- Kalenteri
Käytä kalenteria hyväksi opiskelussa. Merkitse kalenteriin seuraavan päivän lukutavoite. Muista lukutavoitetta asettaessa olla realistinen.
- Kertaaminen
Suosittelen vahvasti kertaamaan aamulla edellisenä päivänä käydyt asiat ja lukupäivän lopuksi vielä kertaamaan päivän aikana käydyt asiat. Kertaamisessa voi hyödyntää tehtyjä muistiinpanoja, sisällysluetteloa ja väliotsikoita tai ihan puhdasta muistelemista. Myös alleviivattujen kohtien uudelleen lukeminen on yksi tapa. Lisäksi kertaamisen merkitystä tenttiä ennen ei tule väheksyä. Edellisen illan pänttääminen on kenties turhaa, mutta kertaamisesta tuskin on haittaa.
Ps. Muista tarkastaa pisterajat esimerkiksi omalta opolta, opintopolusta tai oikeustieteet.fi -sivulta.
Kiitos kaikille blogin lukeneille. Tässä tuli meidän mielestä oleellisimmat asiat oikeustieteelliseen hakemiseen ja opiskeluun liittyen. Jos teille tulee mitään kysymyksiä hakuun tai ylipäänsä meidän tuottamaan sisältöön liittyen, ole meihin milloin vain yhteydessä. Meidät tavoittaa muun muassa Instagramista @opisklemaanpodi tai sähköpostista opiskelemaan@outlook.fi.
Hyödyllisiä linkkejä, joista voi tutustua vielä tarkemmin alaan:
studentum, opintopolku, spotify, oikeustieteet.fi,
Mikäli mielenkiintosi heräsi, niin lisää oikeustieteistä löytyy esimerkiksi:
Podcastit:
juristipodi
Lehdet ja nettisivut:
Lakimieslehti
Defensor Legis
Perustuslaki -blogi
Netflix:
Suits (älä ota vakavasti)