Kauppatieteet

Kauppatieteilijät - ne rahanahneet pukumiehet. Onko asia todella näin? Tässä blogissa tulemme käsittelemään suomen haetuinta yliopistoalaa. Keskitymme kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon. Tulet saamaan vastauksen muun muassa kysymyksiin, minkälaista opiskelu on, miten kauppakorkeakouluun voi hakea ja miltä työllisyys kauppakorkeakoulun jälkeen näyttää. Toivon mukaan alun rahanahne pukumies -käsitys häviää lukijoiden mielestä blogia lukiessa. Voit myös kuunella podcastimme aiheesta.

Missä voin opiskella ja onko paikalla väliä?

Vaihtoehtoja on monia. Suomessa kauppakorkeakouluopintoja tarjoaa Aalto-yliopisto Otaniemessä ja Mikkelissä, Åbo akademi (ruotsiksi) Turussa ja Vaasassa, Svenska Handelshögskolan (lyhenne Hanken, ruotsiksi) Turussa ja Vaasassa, Itä-Suomen yliopisto Kuopiossa ja Joensuussa, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu.

Koulut eroavat kaupunkien lisäksi erilaisilla mahdollisuuksilla opiskella. Kauppakorkeakoulussa Oulun yliopistoa ja Aallon Mikkelin kampusta lukuunottamatta ensimmäisen vuoden jälkeen tehdään valinta pääaineesta. Pääainetta luetaan yleensä kaksi vuotta, jonka jälkeen kirjoitetaan kandidaatin tutkielma. Siihen sisältyy pääaineen lisäksi yleensä myös esimerkiksi kieliopintoja ja sivuaine. Sitä luetaan pääaineen ohella, mutta ei yhtä laajasti. Pääaineita on todella paljon. Alla on kaikki mahdolliset kauppatieteen kandidaatin pääaineet ja linkki sivulle, jossa niihin voi tutustua tarkemmin.

• Johtaminen (Aalto-yliopisto, Hanken, Jyväskylän yliopisto, LUT-yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Itä-Suomen yliopisto)
• Markkinointi (Aalto-yliopisto, Hanken, Jyväskylän yliopisto, LUT-yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto)
• Taloustiede (Aalto-yliopisto, Hanken, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Åbo akademi)
• Laskentatoimi (Aalto-yliopisto, Hanken, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto)
• Yritysjuridiikka (Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto, Tampereen yliopisto, Hanken)
• Laskentatoimi ja rahoitus (Itä-Suomen yliopisto: Kuopio, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto)
• Rahoitus (Aalto-yliopisto, Hanken, LUT-yliopisto)
• Talousoikeus (Vaasan yliopisto)
• Tietojärjestelmätiede (Åbo akademi)
• Viestinnän johtaminen (Jyväskylän yliopisto)
• Kansainvälinen liiketoiminta (Vaasan yliopisto)
• Hankintojen johtaminen (LUT-yliopisto)
• Yritysten ympäristöjohtaminen (Jyväskylän yliopisto)
• Yrittäjyys (Jyväskylän yliopisto, Hanken)
• Vakuutus ja riskienhallinta (Tampereen yliopisto)
• Tieto- ja palvelujohtaminen (Aalto-yliopisto)
• Kansainvälinen vähittäiskauppa (Itä-Suomen yliopisto)
• Johtaminen ja markkinointi (Itä-suomen yliopisto)
• Laskentatoimi ja verotus (Itä-Suomen yliopisto: Joensuu)
• Tietojärjestelmätiede (Åbo Akademi)
• Liiketoiminta-analytiikka (LUT-yliopisto)
  

Minkälaisia ovat kauppatieteen opiskelijat?

Opiskelijoita on laaja joukko, yli tuhat henkilöä aloittaa kauppatieteiden opiskelut vuosittain, ja sukupuolijakauma on aika tasainen. Opiskelijoita on siis moneen lähtöön ja eri taustoista. Usein myös jo työelämässä olevat henkilöt täydentävät koulutusta suorittamalla kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Siitä huolimatta keskimääräinen ikä, jolloin opinnot aloitetaan on noin kaksikymmentä vuotta. Vuonna 2018 keskimääräinen valmistumisikä kauppatieteiden maisteriksi oli 28.9 vuotta. Kauppiksessa on siis verrattain nuorta väkeä!

Minkälaista opiskelu on?

Pääsääntöisesti opiskelut kestää viisi vuotta. Kolme vuotta on varattu kandidaatin tutkintoon ja kaksi vuotta maisterin tekemiseen. Valitettavasti opiskeluun ei ole yksiselitteistä vastausta, koska opiskelu riippuu pitkälti pääainevalinnasta ja omista tavoitteista. Opiskelussa on kuitenkin muutamia yhtäläisyyksiä riippumatta pääainevalinnasta. Kielten osaaminen ja ryhmätyötaidot korostuvat. Varsinkin englanti on todella tärkeä kieli kauppakorkeakoulussa, ja monet pääaineet käydään täysin englanniksi. Ryhmätyötaitojen merkitystä ei voi myöskään väheksyä. Opetuksessa on yhä enemmän ryhmätöitä, jotka tähtäävät yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, koska ne ovat ensisijaisen tärkeitä asioita työelämässä. Kauppakorkeakoulussa opetus on laadukasta, ja uskallan väittää, että jokaisella kauppatieteiden maisterilla substanssiosaaminen on loistavalla tasolla, mutta se millä pärjää työmarkkinoilla on yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot.

Miten kauppakorkeakoulusta työllistytään?

Opiskeluvaihtoehdot kauppakorkeakoulussa ovat todella laajat, kuten yllä huomasimme. Niin ovat myös työllistymismahdollisuudet. Yhteistä kaikille työpaikoille on kuitenkin se, että valtaosa niistä on yksityisellä sektorilla. Kauppakorkeakoulun käyneitä työskentelee yli 5 000 eri tehtävänimikkeellä. Tässä on kuitenkin kymmenen yleistä tehtävänimikettä kauppatieteiden maistereista: tilintarkastaja, myyntipäällikkö, henkilöstövastaava, viestintäjohtaja, projektipäällikkö, toimitusjohtaja, lehtori, konsultti, analyytikko ja hankintajohtaja.

Miten kauppakorkeakouluun voi hakea?

Hakemiseen on kuusi väylää.

1. Ylioppilastodistuksella valitaan yhä useampi opiskelija korkeakouluun. Kauppakorkeakoulu oli tämän suuntauksen etupäässä. Jo vuonna 2018 60% hakijoista pääsi sisään ylioppilastodistuksella. Varmistaakseen paikan missä tahansa Suomen kauppakorkeakoulussa suorituksen ei tule olla 5L:n tasoa. Tietysti eri aineet antavat eri määrän pisteitä, mutta kirjoittamalla esimerkiksi yhteiskuntaopista, äidinkielestä, pitkästä matematiikasta, historiasta ja englannista yleisarvosanan E, on jokaisena vuonna auennut ovi jokaiseen Suomen kauppakorkeakouluun. Joihinkin kauppakorkeakouluihin pääsee sisään myös yleisarvosanalla M.
   

2. Avoimen yliopiston avulla suoritetaan ensimmäisen vuoden opinnot ilman opiskelijastatusta, ja kunhan kurssit suorittaa tarpeeksi hyvällä keskiarvolla (yleensä n.3.5-4.2) on lunastanut paikan tutkinto-opiskelijaksi. Useilla on kuva, että avoin väylä maksaa valtavasti. Se ei kuitenkaan pidä täysin paikkansa. Valmennuskursseista saa helposti pulittaa yli 1000€, ja esimerkiksi Aalto-yliopiston ensimmäisen vuoden avoimen väylän opinnot maksavat noin 900 € ja Vaasan yliopisto on tarjonnut tänä vuonna avoimen väylän opiskelut ilmaiseksi!
   

3. Erityisten saavutusten linja on otettu käyttöön Aalto-yliopistossa ja Vaasan yliopistossa. Menestymällä ikäisekseen huomattavasti paremmin esimerkiksi urheilun, yrittäjyyden tai musiikin parissa voit lunastaa paikan tutkinto-opiskelijaksi. Aalto-yliopistossa on ylioppilaskirjoitusten asettama kynnysehto, joka vastaa noin M:n yleisarvosanaa, mutta Vaasan yliopistossa kynnysehtoa ei ole lainkaan.
   

4. SAT-kokeella on voinut hakea kaikkiin Aalto-yliopiston kauppatieteiden kandidaatin tutkintoihin (economics, yleinen linja ja mikkelin kampus). SAT-kokeessa menestyäkseen tarvitsee hyvän englannin kielen taidon ja matemaattista ajattelua. Tämä voi olla monelle jopa parempi vaihtoehto kuin perinteinen pääsykoevalinta, joten suosittelemme tutustumaan tähän tarkemmin.
   

5. Talousguru-kilpailu järjestetään lukioikäisille taloudesta kiinnostuneille nuorille. Parhaiten menestyneet palkitaan kauppakorkeakoulupaikoilla ja kaikki finaaliin päässeet saavat mahdollisuuden opiskella taloustiedettä Helsingin yliopistossa. Kokeessa menestyäkseen vaaditaan ikäisekseen erinomaista tietämystä taloudesta.
   

6. Pääsykoevalinassa kysytään lukion opetussuunnitelman kurssien HI1, YH2, MAA10 tai MAB5 tietoja. Huomioitavaa on se, että pääsykoe ei perustu yksittäisiin kirja valmistajien materiaaleihin, vaan lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin. Valmistautumiseen kannattaa siis laajasti valmistautua opiskelemalla opetussuunnitelman oppimääriä. Valintakokeessa painottuu myös tehtävien soveltuvuus, ensisijaisen tärkeää on siis ymmärtää asiat, eikä vain muistaa asioita ulkoa.

Yliopistojen välillä on myös mahdollista hakea siirtohakua. Siirtohaun kriteerit ovat yliopistokohtaisia ja paikkoja on rajoitettu määrä. Siirtohakuun haetaan yleensä ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. Niistä pitää selviytyä erinomaisesti, jotta siirto toiseen yliopistoon on mahdollista. Vielä yleisempää on hakea kandidaatin tutkinnon jälkeen maisteri-tutkintoon toiseen yliopistoon. Niistä lisätietoa saa parhaiten yliopiston omilta sivuilta.

Kolme vinkkiä pääsykoevalintaan

1. Lukukaveri on todella tärkeä jaksamisen ja ymmärtämisen takia. Sen avulla on mahdollista syventää tietämystä ja ikään kuin yhdistää molempien tietoja. Esimerkiksi joidenkin aihealueiden opettaminen on toiselle on jopa tutkitusti todella tehokasta. Eikä lukukaverin kanssa tarvitse aina vain ankarasti päntätä, vaan kuulumisten ja fiiliksen vaihtelu on myös tärkeää rankan pääsykoekevään aikana.
   

2. Etsi itselle oikea tapa oppia. Ihmiset oppivat eri tavoilla. Jotkut oppivat kuuntelemalla, toiset kirjoittamalla ja kolmannet katselemalla videota. Tekniikoita oppia on rajattomasti, mutta sen itselle oikean tavan löytäminen on äärimmäisen arvokasta pääsykoekevään aikana sekä myös myöhemmissä opiskeluissa.
   

3. Painota historian ja yhteiskuntaopin lukeminen loppukevääseen. Matikkaa kannattaa opiskella pitkin kevättä, koska sen kautta syntyvä laskurutiini ja tekniikat kantavat todella kauan ja pitkään. Vaikka asioiden ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää kauppakorkeakoulun pääsykoevalinnassa historian ja yhteiskuntaopin tietoja voi kuitenkin nopeasti unohtaa, jos ne jättää taka-alalle pääsykokeen lähestyessä.
   

Ps. Muista tarkastaa pisterajat esimerkiksi omalta opolta, opintopolusta tai kauppatieteet.fi -sivulta.

Kiitos kaikille blogin lukeneille. Tässä tuli meidän mielestä oleellisimmat asiat kauppakorkeakouluun hakemiseen ja opiskeluun liittyen. Jos teille tulee mitään kysymyksiä hakuun tai ylipäänsä meidän tuottamaan sisältöön liittyen, ole meihin milloin vain yhteydessä. Meidät tavoittaa muun muassa Instagramista @opisklemaanpodi tai sähköpostista opiskelemaan@outlook.fi.

Hyödyllisiä linkkejä, joista voi tutustua vielä tarkemmin alaan:

Mitä opiskella kauppakorkeakoulussa

Opintopolku

Studentum

Spotify

‍